Tällä kertaa ajattelin pakinoida aiheesta Emco Unimat, erityisesti miehille suunnatusta monitoimikoneesta. Itsellä tuli vastaan omistajan mukaan hyvin vähällä käytöllä ollut yksilö ihan kohtuulliseen hintaan. Johteet olivat kuitenkin kovasti ruosteessa ja sen vuoksi osat olivat hyvinkin liikkumattomassa tilassa. Moottori sentään pyöri, joten päätin ottaa tämän työn alle.
.jpg) |
| Emco Unimat model SL |
Itävallassa yhtiö nimeltään Maier & Company aloitti 1953 valmistamaan tuollaista pienen pientä monitoimikonetta ja nimesi sen Unimatiksi. Pääasiassa tätä näkee käytettävän juurikin sorvina ja ehkä se onkin juurikin se pääkäyttötarkoitus tälle laitteelle. Mutta laitteen saa myös asennettua lisälaitteilla useaan muuhunkin moodiin, kuten esimerkiksi porakoneeksi, jyrsinkoneeksi, smirkeliksi, sirkkeliksi, lehtisahaksi jne....
Ensimmäiset mallit olivat lähes kauttaaltaan valurautaa. Taisi kuitenkin olla jo 60-luvun alkutaipaleella kun valurautainen peti esimerkiksi vaihtui ensin ZAMAK-valuun (joita sitäkin oli kahta eri versiota) ja viimeisimpänä alumiiniseen painevaluun. Näistä viimeinen on käsittääkseni se kaikkein suosituin versio. Viimeiset Unimat SL1000 mallit (ameriikassa nimellä DB200) valmistettiin 1977. Tämän jälkeen tulivat sitten uudet Unimat versiot näiden mallien tilalle. Ihan viimeiset SL/DB koneet taisivat olla muovisilla käsipyörillä, joten tuo oma yksilö sijoittuu varmaan noin 70-luvun puoliväliin, koska käsipyörät tuossa ovat vielä alumiinia. Muuten tosiaan tuo kevyt alumiinirunkoinen versio kyseessä.
.jpg) |
| Multi-purpose machine |
Todella hyvä sivu tiedonnälkäisille aiheesta on lathes.co.uk ja sieltä sitten Emco & Unimat otsikon alta Emco Unimat & DB200 & SL1000 lathes.
Omistamani yksilö oli myyjän mukaan ollut kohtuullisen vähällä käytöllä. Isäukko oli kuulemma tehnyt muutaman laivan pienoismallin mihin laitetta oli käytetty. Sähkömoottori kyllä rullasi kuten pitää, mutta käytännössä kaikki johteet olivat jumissa ja ruosteessa, sekä kunnolliset vetohihnat puuttuivat. Laite oli kyllä originaalissa punaisessa pahvilaatikossa (paremman kuvan löytää tuolta yllä mainilta verkkosivulta), mutta pakkaus oli kyllä myös hyvin kauhtuneen näköinen.
.jpg) |
| Aikansa "dremel" |
Osia mukana tuli nämä perustoimituksen osat. Sorvi sekä porakone / jyrsin asennuksen pylväs. Kolmileukapakka ja pyörivä vastakärki. Smirkelin laikan kiinnitysholkki plus bonuksena tuollainen jatkovaijeri, millä laitteen saa muutettua menneen ajan "dremeliksi". Eli saa käsikaivertimen / hiomakoneen kätevästi vaijerin ulottuville. Tuo oli kyllä ihan hauska lisävaruste.
Kaikki johteet olivat kyllä niin jumissa että liikettä ei kyllä saanut aikaan, tosin en nyt ihan väkisin yrittänytkään vääntää menemään. Vähän täytyy kyllä sanoa hirvittävän koittaessa irrottaa ruosteisia johteita noista kohden missä se on jumissa alumiinivalun sisällä. Usean päivän ensin niitä yritti vähän liottaa rousteenirrotteessa ja hellästi taputella kumivasaralla. Lopuksi piti nöyrtyä ja kaivaa lämmitysvälineet esiin ja hetken aikaa varovasti lämpöä annettua lähtivät johteet kyllä hienosti irti. Käytännössä ilman minkäänlaista väkivaltaa. Problem solved.
Uutena metodina tuli myös kokeiltua väkiviina-etikka kylpyä. Osat illalla etikkaan ja seuraavana päivänä sitten pesin niitä hammasharjan kanssa lämpimässä saippuavedessä. Täytyy sanoa että oli yllätys. Vielä etikasta pois nostaessa näytti että eipä ruoste ollut mihinkään kadonnut ja mutta hennon pesun jälkeen ruosteesta ei näkynyt enää jälkeäkään. Oli kyllä varsin onnistunut testi tuo. Pitää käyttää etikkaa tuohon tarkoitukseen myös jatkossakin. On myös varsin kustannustehokas vaihtoehto pullon halvinta etikkaa maksaessa vähän toista euroa.
Jahka osat alkoivat olla puhtaat niin aloin niitä kasaamaan takaisin nippuun. Z-akselin kanssa oli kyllä tahmeutta vielä havaittavissa kun tuon sain kasattua. Otin ruuvin vielä kerran pois ja koitin puhdistaa kelkan kierteet vieläkin huolellisemmin. Parani kyllä kummasti. Myös alkuperäinen pintakäsittely oli tosi hyvin säilynyt joten minkäänlaisia maalauksellisia toimenpiteitä en suorittanut.
.jpg) |
| "Vetohihnojen" kokeilua |
Vetohihnat tosiaan puuttuivat tai ainakin oikean pituiset hihnat. Vähän internetin ihmemaailmaa tutkittua löytyi lukuisia ohjeita polyuretaani hihnan valmistukseen ja päiden yhteen sulatukseen. Tarpeissa olisi ollut ihan 5mm halkaisijaltaan oleva polyuretaani nauha. Ei vain millään viitsinyt alkaa tilailemaan pitkää kieppiä nauhaa ja sitten silmään osuikin artikkeli missä oli käytetty O-renkaita hihnoina. No tätähän piti tutkia lisää.
Ensiksi ilmeisesti toisten lähteiden mukaan jäykempi PU-nauha olisi parempi vaihtoehto kuin elastisempi kumi, mutta katsotaan nyt ensin miten tämä vaihtoehto alkaa toimia, kun kaiketi alkuperäisetkin hihnat ovat olleet jotain vahvistettua kumia. Löysin tosiaan foorumi-kommentin missä mainittiin katalogi-numerot kahdelle O-renkaalle. Löysin tuon katalogin mukaan O-renkaiden oikeat mitat tuuma-muodossa. Sitten kun aloin etsiä vastaavia renkaita kotimaasta millimetri-mitoituksella tuli vastaan Työkalupiste Roppola. Olen toki ennemminkin heiltä osia tilannut, joten tiesin että palvelu toimii hienosti. Sivuilta löytyi hyvin lähelle jenkkiläistä mittaa olevat 5,33mm O-renkaat. Pienempi 56,52x5,33 sekä isompi 89,69x5,33 kokoa, molemmat NBR materiaalista sekä shore 70 kovuutta. Nämä tosiaan ei montaa euroa maksaneet, yhteensä. Toimituskin oli mallia tänään postiin ja ylihuomenna jo niitä olin automaatilta noutamassa. Ja sanoisin että hienosti sopi paikalleen. Noissa nyt halutessaan voi koittaa myös viereistä kokoa, mutta noilla mitoilla pärjää jo vallan mainiosti.
Jahka osat olivat takaisin kasassa piti vielä taiteilla alusta koko komeudelle. Laite on kuitenkin niin kevyt että on vaikea käyttää jos sitä ei ole pultattu johonkin raskaampaan kiinni ja samaa suosittelee käyttöohjekin. Alustaksi valikoitui hukkapala keittiön pöytätasosta. Tämä oli jo aiemmin erään toisen kyhäelmän pohjana joten täydellinen jatkumo senkin suhteen.
Kun kiinnitystyöt oli tehty niin pitihän sitä päästä ottamaan ensipuraisu itse laitteesta. En lähtenyt virittelemään mukana tulleita työkaluja vaan otin niistä sopivimman terän ja lähdin ottamaan koesiivua ihan tuollaisesta normaalista putkiliittimen messinki-mutterista. Sanoisin että varsin mallikkaasti otti lastua, mutta pidin syötön kyllä hyvinkin maltillisena. Hirveästi ei huomannut että olisi ollut värinöitä suuntaan tai toiseen. Summatakseen ihan hyvin meni.
.jpg) |
| Koeajo suoritettu! |
Onhan se varsin hauska peli. Sähkömoottori on ehkä vähän pienenpuoleinen ja myös ohjeissa neuvotaan olemaan käyttämättä sitä yhtäjaksoisesti 8 minuuttia kauempaa. Välillä saisi vähän jäähdytellä ja sitten ottaa taas uusi 8 min stintti. Epäilen kyllä että tällaisessa kevyessä käytössä mihin tämä laite on suunniteltu ei tuosta liene aiheutuvan valtaisaa ongelmaa.
Unimat on aika suosittu laite, tai ainakin sen kuvan saa nettiä selatessa, joten esimerkiksi erilaisien apuvälineiden sekä parannuksien ohjeita löytyy aika helposti. Onhan näitä muokattu jos monenlaisille moottoreille, (C)NC ohjatuiksi, on digitaalista ja analogista kelloa asennettu johteisiin jne. Myös erilaisten kiinnittimien yms ohjeita löytyy varsin hyvin, joten eiköhän tämän kanssa saa ajan kulumaan varsin huolettomasti.
.jpg) |
| Puleerattu sorvi valmiina hommiin |
Onhan tuossa poraus/jyrsin asennossa ainakin se huomattava miinus, että näissä viimeisimmissä malleissa ei ole enää jousta tuolla karapylkän sekä hihnapyörän välissä, joka nostaisi istukan aina yläasentoon. Nyt käytännössä pitää jättää kiristysruuvit tarpeeksi kireään, ettei holtitonta putoamista tapahdu ja sitten vivusta ohjata karaa molempiin suuntiin. Jyrsiessä toki saa aina vetää sitten lukitusruuvit kiinni, mutta hienosäätö on aika vaikeaa kun ei ole johdetta tuolle akselille mistä sitä hienosäätää. Näin toki netissä kuvia missä oli pylvään viereen asennetty ruuvi jota pyörittämällä sai tuota akselia ohjattua ylös / alas. Näytti kyllä varsin toimivalta paketilta sen kanssa.
Muuten tuo on kyllä varsin oivaltavan yksinkertainen asennus pieniin porauksiin sekä jyrsimisiin. Vielä tietysti kun istukaksi hommaisi/löytäisi holkki-istukan (collet chuck), niin olisi entistä parempi juurikin jyrsintää silmällä pitäen. Näihinhän on ollut sellainenkin aikaan saatavilla (tosin on myös hinnoissaan ebaytä ainakin kun katsoo). Mielessä kävi saisikohan esimerkiksi Proxxonin holkki-istukkaa pienellä vaivalla tähän kiinni.....
.jpg) |
| Poraus/jyrsin moodissa |
Nyt sitten vaan jotain rakennettavaa miettimään mihin tätä kaunokaista pääsisi kokonaisvaltaisesti hyödyntämään. Pienihän se on kuin mikä, mutta tuntuu että ihmeitä tällaisellakin on saatu aikaan. Muutama lisälaite olisi toki toiveissa joskus löytää. Tuon holkki-istukan lisäksi kierteytys-lisälaite olisi varsin hieno sekä automaattisyöttö pituusakseliin. Nelileukapakan, jyrsinkiinnittimen yms kanssa uskon että myös nuo Proxxonin mallit saisi tähän kiinni kohtuullisella vaivalla....
Kommentit
Lähetä kommentti